leväbarbi
Tieteellinen nimi:
Crossocheilus siamensis
Lajin löytäjä:
Smith
Löytövuosi:
1931
Levinneisyysalue:
Mekongin, Chao Phrayan ja Xe Bangfain vesistöt, Malakan niemimaa
Vesi:
Virtaavat joet ja purot
Lämpötila:
24-26
pH:
6,5-8
dH:
5-20
Koko (cm):
14
Käytös:
Vilkas parvikala
Akvaarion koko:
min. 220 litraa
Hoito:
Parven minimikokona pitäisin neljää yksilöä. Pienemmässä porukassa leviksistä esiinnousee helposti pomokala, joka terrorisoi muita akvaarion asukkeja – lajitoverit etusijalla. Pomon tarkoituksena on pitää huoli siitä, että mahdollisimman paljon akvaarion rajallisista ruokavaroista päätyy sen omaan mahaan. Tämä tarkoittaa sitä, että pomo hätyyttää raivoissaan muita kaloja pois ruoan kimpusta.
Liian pienessä akvaariossa
leväbarbeista tulee herkästi hermoheikkoja panikoijia. Ne säntäilevät
ilman mitään sen kummempaa syytä päin laseja, siitä
johtuen saavat paniikkikohtauksia kun eivät pääse ”pakenemaan”.Leväbarbien
akvaariossa pitäisi olla kansilasit paikoillaan. Kaloille käy
helpostii niin, että silloin kun valot syttyvät tai sammuvat
ne saavat paniikkikohtauksen ja saattavat lasien ohjaamana suistua ulos
akvaariosta. Riittävän suuressa ja syvässä akvaariossa
näin ei käy niin helposti. Pitäisin 100 cm pituista akvaariota
miniminä leväbarbeille.
Lisääntyminen:
Leväbarbia on miltei mahdoton saada lisääntymään akvaariossa, mutta sellaisestakin harvinaisesta tapahtumasta on kuultu.
Koska leväbarbit todennäköisesti kutevat sadekautena, sen jäljittely lienee paras keino kudetuksen yrittämisessä.
Ruokinta:
Leväbarbi on kaikkiruokainen. Nimi leväbarbi on sille osuva, koska se syö tehokkaasi levää. Erityisesti punalevä, mikä harvalle kalalle maistuu, kelpaa leväbarbille.
Muuta:
Leväbarbin voi sekoittaa helpsti kuonobarbiin. Lajit erottaa evien värityksestä (tai leväbarbit niiden värittömyydestä) ja kyljessä olevasta mustasta raidata. Kuonobarbilla musta raita jatkuu pyrstöevään asti, leväbarbilla se loppuu pyrstöevän tyveen.
Linkkejä:
Liisa
Sarakontu, artikkeli
Lasilootat
ja karvalallut