Rusokiilakylki
Tieteellinen nimi:
Trigonostigma espei
Lajin löytäjä:
Meinken
Löytövuosi:
1967
Levinneisyysalue:
Thaimaa, Kambodza
Vesi:
Hitaasti virtaava
Lämpötila:
23-28
pH:
6,0-6,5
dH:
0-12
Koko (cm):
4
Käytös:
Kiltti, vilkas, parvikala
Akvaarion koko:
min. 50 litraa
Hoito:
Rusokiilakylkien akvaariossa pitää olla paljon kasveja. Kalat viihtyvät parhaimmin jonkun kasvipuskan edustalla tai uumenissa. Silloin kun vaara ei näytä uhkaavan, ne uivat kuka missäkin. Kalat kokoontuvat tiiviiksi parveksi, jos ne ovat sitä mieltä että jotain vaarallista on lähettyvillä. Pintakasvillisuus, tumma pohja ja ehkä vielä tumma vesi rauhoittavat kaloja.
Viihtyessään rusokiilakyljet ovat kirkuvan oransseja. Kuvassa kalojen värit ovat normaalit, vaikka niistä onkin vaikea saada todenmukaista kuvaa, koska kamerani ylireagoi rusoje häikäisevään punaoranssiin väriin.
Vaikka rusokiilakyljet tykkäävätkin haahuilla yksinään
tai pareittain ympäri akvaariota, ei se silti tarkoita, että
ne eivät olisi parvikaloja. Päinvastoin, rusoille minimi parvikoko
on siinä 10 kpl paikkeilla.
Lisääntyminen:
En ole todistanut kyseistä tapahtumaa, mutta homman pitäisi sujua kuten kiilakyljilläkin. Kutevat siis lehtien alapinnoille ja kudun jälkeen syövät kaiken mädin mitä löytävät.
Naaraat erottaa koiraista uhkeamman ulkomuotonsa perusteella.
Ruokinta:
Mitähän tästä nyt sanoisi....ruokinta ei ole ongelma. Rusokiilakyljet syövät ahneesti mitä vaan akvaarioon laitetaan, kunhan se sopii niiden pikkuruiseen suuhun.
Muuta:
Rusokiilakyljen erottaa tavallisesta kiilakyljestä kiilan muodon ja värin perusteella. Rusot ovat punertavampia ja kiila ei ole ihan kiilan muotoinen, vaan enemmänkin levenevä viiva jonka päässä on kärjellään seisova kolmio.