Safiirirasbora
        
 
 

Tieteellinen nimi:

 Sundadanio axelrodi  
   

Lajin löytäjä:

 Brittan  
   

Löytövuosi:

 1976  
   

Levinneisyysalue:

 Borneo, Bangka ja Sumatra.  
   

 

    
   

Vesi:

 Tumma, hitaasti virtaava  
   

Lämpötila:

 23-26  
   

pH:

 4,0-6,5  
   

dH:

 0-10  
   

 

    
   

Koko (cm):

 2,3 cm  
   

Käytös:

 Vilkas parvikala  
   

Akvaarion koko:

 40  
         
         
         
         
         
         
           
         
           
 
Hoito:
        
 

Safiirirasbora on nimestään huolimatta läheisempää sukua seeprakaloille, kuin rasboroille. Se nimettiin aluksi rasboraksi, mutta myöhemmin selvisi, että tämä pikkusintti ei ole rasbora ensinkään.
Safiirirasborat elävät luonnossa mutaisissa pikkupuroissa. Syvyyttä voi olla purossa jopa metrin, pohja hiekkaa ja vedessä runsaasti humusta. Humuksesta johtuen vesi on hyvin hapanta. Kaloja on napattu jopa 4,1 pH:n vedestä.

Hoidokkeina safiirirasborat eivät ainakaan vielä ole osoittaneet merkkejä hankaluudesta, vaikka usealla nettisivulla niin mainitaankin. Olen nähnyt kommentteja, että näitä olisi hankala saada pysymään hengissä paria kuukautta kauempaa. Saas nähdä! Meillä safiirit ovat olleet nyt noin kuukauden…kriittinen pari kuukautta ei siis ole vielä tullut täyteen.

Alkuun

        
           
 
Lisääntyminen:
        
 

Safiirirasboroiden lisääntymisestä ei ole minulla vielä hajuakaan. Mutua sen sijaan voisin tarjoilla. Eli, olettaisin niiden lisääntyvät samaan tapaan kuin seeprakalatkin. Tämän johtopäätöksen tein siitä, että niiden liikehdintä ja käyttäytyminen tuovat mieleeni seeprakalaparven. Kalat uiskentelevat vilkkaasti aina välillä ajaen toisiaan takaa.
Katsotaan josko suostuisivat kutemaan tässä lähiaikoina. Pitääkin tarkkailla kaloja paremmin jotta oppisi erottamaan niiden sukupuolet. Tähän asti olen pitänyt koiraina noita värikkäämpiä yksilöitä joilla on hieno tummanruskea peräevä.

Alkuun

        
           
 
Ruokinta:
        
 

Pieni suu ärsyttää varmaan näitä kaloja jotka mielellään söisivät ihan kaiken mitä eteen laitetaan. Ei kannata siten äryttää niitä suotta liian suurilla suupaloilla. Lihaa syövien kalojen poikasruoka (ei vastakuoriutuneiden) safiirirasboroille hyvä arkiruoka. Pieniä surviaisia pystyvät juuri ja juuri syömään, mutta aikuinen artemia on liian suuri. Bosmidiaa ja hyvin jauhettua räkmiksiä sopii tarjoilla herkuttelutarkoituksiin.

Alkuun

        
           
 
Muuta:
        
 

Safiirirasboroiden väri vaihtelee hieman esiintymisalueen mukaan. Väri voi olla mitä vaan punertavasta kirkuvan siniseen.
Salamalla ei kannata yrittää ottaa näistä kaloista kuvia, sillä se poistaa täysin kalan hienon värin.

Alkuun

        
           
 
Linkkejä:
        
 

Michael Schlüter: Eine aquaristische Reise zum Kapuas Fluss in West Kalimantan

Michael Lo: Sundadanio axelrodi from western Sarawak