perhoskirjoahven |
|||||
Tieteellinen nimi: |
Mikrogeophagus ramirezi |
||||
Lajin löytäjä: |
Myers & Harry |
||||
Löytövuosi: |
1948 |
||||
Levinneisyysalue: |
Rio Orinocon vesistö. Venezuela ja Kolubia. |
||||
|
|
||||
Vesi: |
Kirkas, virtaava |
||||
Lämpötila: |
24-30 |
||||
pH: |
5,0-7,0 |
||||
dH: |
5-12 |
||||
|
|
||||
Koko (cm): |
7 |
||||
Käytös: |
Kiltti parikala |
||||
Akvaarion koko: |
min. 80 litraa/pari |
||||
Hoito: |
|||||
Perhoskirjoahvenia on pidettynä herkkinä hoidokkeina. Toki ne ovatkin hankalia saada pysymään hengissä jos noudattaa parikymmentä vuotta sitten käytössä olleita akvaarion hoitonormeja. Perhoskirjoahvenet vaativat puhdasta vettä. Vettä on vaihdettava mieluiten joka viikko kansoituksesta riippuen vähintään 1/3 - 1/2 vedestä. Kun veden laadusta (puhtaus ja pH alle 7) pidetään huolta, ei perhoskirjoahven yllättäen enää olekaan mikään hankala elätettävä. Perhoskirjoahvenet ovat rauhallisia pikkukaloja, mutta myös kirjoahvenia. Koiraat tappelevat varmasti liian pienessä akvaariossa. Kunhan pariskunta on muodostunut, se alkaa karkottaa reviiriltään muita samaan lajiin kuuluvia kaloja. Sen ainakin tiedän, että reviiri on ainakin 250-litraa! Joidenkin mielestä perhoskirjoahvenet ovat haaremikaloja. Noh, meillä haaremi toimi niin, että herra valitsi itselleen kumppanin ja sitten he yhdessä löylyttivät jatkuvasti sitä toista naarasta...se siitä haaremista. Sopuisa pariskunta voi elää jopa 60-litraisessa akvaariossa.
Kokeilujeni mukaan, rauhallinen pari viihtyi siellä noin 3 viikkoa.
Sen jälkeen naaras vaan ei enää jaksanut koiraan suosionosoituksia
ja alkoi piilottelemaan, ruokakaan ei maistunut. Tilaa pariskunnalla pitäisi
siis olla ainakin jonkin verran enemmän. 80-litrainen voi soveltua
rauhalliselle parille pysyväksi kämpäksi kunhan siellä
on todella paljon kasvustoa ja piiloja, mutta voi olla että ei sovellukaan.
Vara-asunto pitää olla kaloille, jos aikoo asuttaa perhoskirjoahvenia
alle 100 litran akvaarioon. |
|||||
Lisääntyminen: |
|||||
Lisääntyminen seura-akvaariossa ei ole mitenkään harvinaista jos perhoskirjoahvenet ovat kämppäänsä ja kämppiksiinsä tyytyväisiä ja ovat saaneet hyvää ruokaa riittävästi. Aiheesta lisää sitten kun tiedä siitä enemmän :) |
|||||
Ruokinta: |
|||||
Perhoskirjoahven on kaikkiruokainen. Lisukkeena perushiutaleruokavalioon on hyvä lisätä jotain pieniä eläviä, pakasteruokaa tai/ja kuivattuja öttiäisiä. |
|||||
Muuta: |
|||||
Perhoskirjoahvenesta on jalostettu "kultainen" värimuunnos...tai värittömyysmuunnos. Kultaisilta on poistunut kylkien hieno sininen väri ja mustat pisteet. Jäljelle on jäänyt vain keltainen ja vähän punertavaa, kokonaisuudessa hailu kopio aidosta. Perhoskirjoahven on lyhytikäinen. Ne kuolevat vanhuuteen jo 2-3 vuoden ikäisinä. |
|||||
Linkkejä: |
|||||
Kirsi Huhtamäki, Kala ja sen kaverit
|
|||||