Ruostekirjoahven |
|||||
|
|||||
23.12.2004 |
Ruosteet kutevat taas 310-litraisessa. Niin ne tekevät vähintään 2 viikon välein. Se on ärsyttävää, ei minun, vaan muiden kalojen kannalta. Stressaantuvat mokomat, kun ensin hirvittävä kosiskeluhääräys ja sen jälkeen tiukkaa mädin tai poikasten puolustamista. Ruosteet hoitavat kyllä esimerkillisesti poikasiaan, mutta kutu-/poikasten hoitopaikka on valittu vähän kehnosti. Se on juuri pumpun ulostulon alapuolella. Pari viikkoa poikasten hoito menee hyvin, ei tule juurikaan tappiota. Pariviikkoisina poikaset jaksavat jo uida paremmin, rohmeammin ja ylempänä. Sitten käykin huonosti kun uivat tarpeeksi ylös. Ne joutuvat pumpun puhuriin, joka sinkoaa ne suoraan tetrojen ja lehtikalojen suihin. Vesiarvot ovat 310-litraisessa entisellään. Mihin ne tuosta. PH jossain 6,5 paikkeilla, GH jotain 5-6 ja KH 3-4. Nitriittiä ei ole ja nitraattia en ole jaksanut mitata, varmaan jotain 10-15 mg/l.
|
|
|||
26.12.2004 |
Poikaset ovat kuoriutuneet ja vanhemmat ovat siirtäneet ne laakealta kiveltä, minne ne kutivat, hiekkaan kaivamaansa pieneen kuoppaan. Päätän varastaa poikaset nyt, sillä ne eivät ui vielä, koska ruskuaispussi on niin suuri. Josko muut akvaarion asukkaat saisivat vähän hengähtää. Lappoan poikaset sankoon ja kippaan sangon tyhjillään olevaan 40-litraiseen akvaarioon. Vanhemmat ovat toisilleen hyvin vihaisia. Että toinen antoikin pahan lapon tulla ja kidnapata lapset. Koiras on enimmäkseen höykytettävän roolissa.
|
||||
27.12.2004 |
Poikaset voivat kai ihan hyvin keskenään 40-litraisessa. Eivät ui vieläkään, mutta ruskuaispussi on jo aika pieni. Ripottelen akvaarioon vähän hiivaa, spirulinaa ja jotain pohjatabletin jämiä, jotta akvaarioon kasvaisi vähän lisää likoeläimiä.
|
||||
30.12.2004 |
No nyt poikaset jo uivat. Annoin niille mikromatoja. Poikaset eivät oikein tajua niitä. Syövät kyllä jos mato sattuu tulemaan ihan nenän eteen, mutta eivät ne matoja jahtaa.
|
|
|||
07.01.2005 |
Poikaset eivät ole mitään mestarisaalistajia. Ne näykkivät ehkä vähän mutta eivät syöksy salamana ruoan kimppuun kuten lehtikalat saman ikäisinä. Ovat saaneet nyt sekä artemiaa, että mikromatoja.
|
2.1.2005 Poikaset uivat pohjan tuntumassa. Ne ovat niin pieniä, että kuvaa ei saa muuten kuin suurennuslasin isomman suurennuksen läpi.
|
|||
10.01.2005 |
No nyt ainakin muutamat poikasista tajuavat mitä ruoalla tehdään. Nämä fiksuimmat ovat kasvaneet selvästi suuremmiksi kuin tyhmemmät sisaruksensa. Kerralla lasken n. 15 poikasta, plus päälle tyhmät ruipelot.
|
||||
16.01.2005 |
Loistavaa lapset! Poikaset ovat ymmärtäneet mattosuodattimen (svedumalli). Siihenhän imeytyy kaikki vedessä leijuva, kuten ruoka. Poikaset kuluttavat aikansa maton nyppimiseen tai sitten kun laitan niille artemiaa, ne jättävät maton hetkeksi rauhaan ja syöksyvät artemian kimppuun. |
Aika isoja jo. Taustalla keskikarkeaa suodatinmattoa.
|
|||
23.01.2005 |
Lapsukaiset mässäilevät sitten aivan urakalla artemialla. Ne eivät kohta enää riitä näköisille pikkusinteille. Parempi alkaa siis opettaa pikkuisille, että kuivamuonaakin voi syödä. |
Pohjalla on hienoa soraa. Raekoko siinä 3 mm paikkeilla.
|
|||
02.02.2005 |
Mitäs tässä. Ruosteen poikaset kasvaa ihan itsekseen. Siperia opetti ja routa ajoi kotiin. Nyt kaikki syövät kiltisti Seran O-nippejä. Poikasia on jotain 15 kpl, pituutta nyt arviolta 10 mm. Ne saavat aamuin illoin noin neljänneksen ruokatablettia murusteltuna.
|
Ruokatabletti on tipahtanut konnanputken lehdelle. Taustalla "jättimäinen" lämmitin.
|
|||
09.02.2005 |
Poikaset eivät ole oikeastaan venyneet yhtään, mutta paksuutta on tullut lisää. Ei kai se ole mikään ihme jos syö itsensä pituisi surviaisia. |
|
|||
01.03.2005 |
Poikaset kasvavat hyvää vauhtia. Isoimmat ovat jo melkein 2 cm pitkiä ja pienimmätkin jo nippa-nappa yli 1 cm. Kaikki ruoka kelpaa mitä akvaarioon heitetään. Pikkuisen siellä ollaan jo alettu hakea paikkaa parvessa. Välillä pitää isotella sisaruksille mutta mitään tappelun tapaistakaan ei siitä silti seuraa. |
|
|||
15.03.2005 |
Nyt ne ovat jo välillä ihan ruostekirjoahvenen värisiä. Poikaset heittävät aikuisvärin ylleen kun isottelevat toisilleen. Kasvunopeuden pystyy näkemään, vaikka joka päivä katselenkin kaloja. |
|
|||
10.04.2005 |
Poikaset jatkavat ilmiömäistä kasvuaan. Ne saavat ruoakseen Tetran kiekkorakeita, Wardleyn katkarapupellettejä, Seran O-nipsejä, räkmiksiä ja pakastesurviaista. Ahneesti ne syöksyvät aina ruoan kimppuun ja sitä ruokaa pitää olla paljon, jotta kaikilla massut pömpöttävät ruokailun päätteeksi. Se taas puolestaan tarkoittaa vedenvaihtotahdin tiivistämistä. Poikasia on noin 30 kpl. Ne ovat nyt jotain 2-3 cm välimaastosta ja asuvat 40-litraisessa. Niille saa siis vaihtaa vettä vähintään 2 kertaa viikossa puolet, mutta useammin on parempi. |
|
|||
16.05.2005 |
Siirsin poikaset jo aikaa sitten 310-litraiseen. Siellä ne kasvoivatkin aika nopeasti ja 14.5.2005 vein kaikki kauppaan ketkä kiinni sain. 19 poikasta antautui kohtuullisella vaivalla, mutta 2 sissiä jäi vielä. Poikasista ei ollut tarkkaa lukumäärää tiedossa. Luovutin kalastuksen 1½ tunnin jälkeen. Kaupasta palattuani huomasin sitten kaksi voitonriemuista pikku pentelettä keikkumassa vielä lasin toisella puolella. Poikaset olivat n. 3-4 cm kun ne lähtivät kauppaan (kahta lukuunottamatta). |
||||
Takaisin | |||||