Juovanuolimonni
Tieteellinen nimi:
Otocinclus vittatus
Lajin löytäjä:
Regan
Löytövuosi:
1904
Levinneisyysalue:
Paraguay; Rio Paraguay, Peru; Amazon-joki, Bolivia; Rio Chimore, Brasilia; Descalvados, Mato Grosso
Vesi:
Virtaava, hapekas
Lämpötila:
20-25
pH:
6-7,5
dH:
2-18
Koko (cm):
5
Käytös:
Rauhallinen levää syövä parvikala
Akvaarion koko:
40 litraa miniparvelle
Hoito:
Otocinclus-suvun monneja kutsutaan lempinimellä otto, siitä syystä jutussanikaan ei otsikon jälkeen esiinny nuolimonnia. Otto tulee paljon nopeammin ja helpommin näppäimistöltä.
Kaikille akvaariokaupan piirissä liikkuville otoille käy hyvin samat hoito-ohjeet. Kalat eivät ole nirsoja, mutta muutamia vaatimuksia niillä on.
Ne ovat herkkiä veden epäpuhtauksille, joten akvaarion ensimmäisiksi kaloiksi en suosittele, vaikka kuinka hyvin ja huolellisesti olisi akvaariota kypsytetty. Vakaiden olosuhteiden lisäksi otot vaativat virtaavaa ja hapekasta vettä. Niin, virtaushan vedestä tekee hapekasta joten kun on virtausta, on vesi myös hapekasta. :P Lämpötila ei ole niin kovin tarkka, mutta vilkkaampia otot ovat, kunhan lämpö on juuri tuossa 20 - 25 asteen haarukassa. Asteen, pari tai jopa kolme lämpimämmässäkin menee.
Otot roikkuvat päivät pitkät laseissa ja kasveissa laiskasti imeskellen levää. Illan tullen ne aktivoivat itsensä ja mennä kiitävät akvaariossa syöden lähes raivoisasti levää. Jos levää on vähän, eikä vaihtoehtoista viherruokaa tarjolla, voi käydä niin että siirtyvät vielä vaihtoehtoisempaan viherruokaan, eli kasveihin. Yleensä ottaen otot ovat kuitenkin hyvin kasviystävällistä kansaa ja vain hädän tullen iskeytyvät muutamaan harvaan valittuun lajiin (hentolehtiset miekkakasvit).
Otot eivät mene kovin tiiviissä parvessa joten parven koon ei tarvitse olla valtava, kunhan on. 3 kpl on minimi parvikooksi.
Akvaarion sisustuksen pitäisi kattaa kasviviidakon ja pohjalle kantoja
ja juuria suojaksi.
Lisääntyminen:
Juovaoton viljely-yritys on nyt parasta aikaa menossa. Saa nähdä miten käy.
Niillä kiertää akvaariossaan n. 22-asteinen vesi 27 kertaa tunnissa suodattimen läpi. Olen pH:n säätänyt kuuden paikkeille ja vesi on sitä tavallista pehmeää. Ruoaksi saavat vihermixiä ja välillä Tetran Waferia.
Olot ovat käsittääkseni aika mukiinmenevät kutua ajatellen. Toivon mukaan mätimunia pian ilmestyisi kasvien lehdille ja akvaarion laseille.
Ruokinta:
Otot syövät pääsääntöisesti levää, mutta kaikenlainen muu vihreä kelpaa myös. Pohjatabletit ja pieneliöt kelpuutetaan myös lounaspöytään.
Muuta:
Täplänuolimonni (Otocinclus hoppei), naponnuolimonni (Otocinclus huaorani), kaksoisnuolimonni (Otocinclus macrospilus), boliviannuolimonni (Otocinclus mariae) ja juovanuolimonni (Otocinclus vittatus) ovat kaikki kovasti samannäköisiä nuolimonneja. Jos ei muuten, niin juovasta juovanuolimonnin erottaa. Juovaotolla menee kyljessä tasapaksu musta raita aina pyrstöevän alkuun asti. Mustan juovan yläpuolella on tasainen valkoinen juova. Pyrstöevän tyvessä ei ole salmiakkikuviota, mutta juova saattaa vähän leventyä siinä kohtaa kuin esimerkiksi täplänuolimonnilla on koko pyrstön levyinen täplä.
Päivitystä 2.4.2006; Nuolimonnien lajeja tarkastetaan/on tarkastettu vimmatusti viime aikoina. Ei siis ole enää ollenkaan selvää, onko tässä esitelty laji juovanuolimonni.