Täplämonninen |
|||||
Tieteellinen nimi: |
Corydoras paleatus |
||||
Lajin löytäjä: |
Jenyns |
||||
Löytövuosi: |
1842 |
||||
Levinneisyysalue: |
Uruguay, Argentiina, Brasilia; Rio Paraná |
||||
|
|
||||
Vesi: |
Kirkas, virtaava |
||||
Lämpötila: |
18-23 |
||||
pH: |
6-8 |
||||
dH: |
5-19 |
||||
|
|
||||
Koko (cm): |
5-6 |
||||
Käytös: |
Rauhallinen parvikala |
||||
Akvaarion koko: |
100 litraa parvelle |
||||
Hoito: |
|||||
Täplämonninen on hyvä valinta aloittelijalle ensimmäiseen akvaarioon. Kala on idioottihelppo hoidettava. Hoito-ohjeeksi ei aivan riitä, että säilytetään kosteassa. Täplämonninen viihtyy, kunhan pohja on hiekkaa, vesi virtaa edes vähän ja parvikavereita on tarpeeksi (vähintään 5 kpl on parvi). |
|||||
Lisääntyminen: |
|||||
Täplämonninen lisääntyy takuuvarmasti jos akvaariossa on riittävästi virtausta, molempia sukupuolia ja vesi sopivan viileää. Jos poikasia haluaa, kannattaa kalat kudettaa erillisessä akvaariossa. Pienikin kippo riittää (itse olen niitä kudettanut kahdesti 22-litraisessa). Sopiva suhde on 1 naaras ja 2 koirasta. Emot kannattaa syöttää ennen kudetusta tuhtiin kuntoon. Kutuvalmiin naaraan kyllä erottaa uhkeista muodoista. Pienemmistä lajin edustajista sukupuolet on myös helppo erottaa. Koiraan vatsaevät ovat teräväkärkiset ja niissä voi olla mustaa kuviointia. Naaraan vatsaevät taas ovat levämmät ja pyöreäkärkiset. Naaraan vatsaevät ovat väriltään kirkkaat. Täplämonnisten kutu menee ihan normaalin monniskaavan mukaan. Ensin kalat jäävät t-asentoon, sitten naaras syöksyy liimaamaan mädin lasiin tai kasvien lehdille. Kerralla tulee 1-3 mätimunaa ja kudussa naaraasta yhteensä jopa 60 mätimunaa. Mätimunat ovat keskikokoisia, n. 1 mm halkaisijaltaan. Mädin kuoriutumiseen menee kudusta viisi päivää. Poikasille voi tarjota aluksi mikromatoja, mutta vasta sitten kun ne ovat käyttäneet ensin ruskuaispussinsa loppuun parin päivän kuluttua kuoriutumisesta. Artemia on myös hyvä ruoka uusille monnisille. Sitten kun lapsukaisia on paapottu pari viikkoa elävällä ruoalla, voi siirtyä kuivamuonaan. Seran o-nipsit ovat osoittautuneet hyväksi pikkuisen monnisen ruoaksi. |
|||||
Ruokinta: |
|||||
Kaikki käy, mutta vihanneksiin ei kosketa ellei nyt vahingossa mene. Syövät enimmäkseen pohjalta, mutta myös kasvien lehdiltä ja välillä jopa pinnasta. |
|||||
Muuta: |
|||||
|
|||||
Linkkejä: |
|||||
Sannan & Tomin vedenalainen maailma
|
|||||