Kääpiönuoliainen
Tieteellinen nimi:
Yasuhikotakia sidthimunki
Lajin löytäjä:
Löytövuosi:
Levinneisyysalue:
Vesi:
Lämpötila:
pH:
dH:
Koko (cm):
Käytös:
Akvaarion koko:
Hoito:
Kääpiönuoliaiset ovat pieniä ja vilkkaita parvikaloja. Ne viihtyvät vähään isommassa parvessa (parven minimikoko 8 kpl) ja muista nuoliaisista poiketen viilettävät mieluummin keskivedessä kuin altaan pohjalla. Ne eivät juuri tongi pohjaa, ellei sitten vieressä satu olemaan ruokatabletti. Tästä syystä pohjamateriaalilla ei ole juuri kääpiönuoliaisille väliä, kunhan nyt ei mitään älyttömän teräväreunaista soraa ole. Hienompi hiekka on parempi.
Vaikka kääpiönuoliaiset ovatkin pieniä kaloja, niitä ei silti sovi tunkea kovin pieneen akvaarioon. Kalat ovat hyvin vauhdikkaita ja tarvitsevat uimatilaa. Avoimen tilan lisäksi akvaariossa olisi hyvä olla juurakoiden, kasvien tai/ja kivien muodostamia suojia, jonne kalat voivat mennä lepäilemään
Lisääntyminen:
Kääpiönuoliaisten ei tiedetä lisääntyneen akvaariossa. Sen sijaan mahdollista kutukäyttäytymistä on havaittu. Siinä koiras ja naaras pyörivät toistensa ympärillä. Ilmeisesti koiras näykkii naarasta kylkiin. Kalojen värit haalistuvat.
Ruokinta:
Ruokinta ei ole ongelma. Kaikki kelpaa mikä suuhun sopii. Liharuoka rulez. Elävää ruokaa arvostavat suunnattomasti. Ainoa ongelma voi olla ruokkimattomuus. Nälkäisinä kääpiönuoliaiset voivat ahdistella muita keskivedessä liikkuvia kaloja.
Kääpiönuoliaisia suositellaan joskus kotiloiden tuhoajaksi.
Kotilot maistuvat myös, mutta turha odottaa kotiloiden häviämistä
totaalisesti. Kääpiönuoliaiset eivät kovin isoja kotiloita
tuhoa, eivätkä ole niin kovin kiinnostuneita pienemmistäkään.
Muuta:
Toinen samannäköinen laji on mustajuovanuoliainen (Yasuhikotakia nigrolineata). Lajit voi erottaa aikuiskoosta, mustajuovanuoliainen kasvaa suuremmaksi. Nuorista kaloista eroa ei välttämättä näe lainkaan. Kääpiönuoliaisille tulevat pystyraidat esiin nuorempina/pienempinä.