Kiilapiikkisilmä

Tieteellinen nimi:

Pangio malayana

Lajin löytäjä:

Tweedie

Löytövuosi:

1956

Levinneisyysalue:

Malesia, Indonesia

Vesi:

Virtaava

Lämpötila:

26-30

pH:

5,5-7

dH:

pehmeä

Koko (cm):

6

Käytös:

Rauhallinen pohjakala

Akvaarion koko:

40

Hoito:

Kiilapiikkisilmän hoito on samanlaista muidenkin piikkisilmien. Mitä hienompaa pohja-aines on, sen kivempaa piikkareilla on. Huippua on jos pohjan päällä on vaikka jaavansammalta tai/ja tammenlehtiä. Niiden sekaan piikkisilmät menevät mylläämään pohjaa.

Parvikala on kuten muutkin nuoliaiset, mutta ei ole ihan älyttömän riippuvainen isosta porukasta lajitovereita.

Lisääntyminen:

Lisääntymisestä ei ole oikein tietoa. Olen kuullut että piikkisilmät (Pangio kuhlii) olisivat kuteneet joko pinnalla kelluvaan sammaleeseen tai jaavansaniaisten sekaan. Kalat uivat koiras naaraas ympärille kietoutuen ja laskevat vihertävän mädin kasvien sekaan.

Oletettavaa on että kiilapiikkisilmät kutevat samoin.

Ruokinta:

Piikkisilmät ovat kaikkiruokaisia, mutta pääsääntöisesti niiden dietti koostuu lihapitoisesta ravinnosta. Ne seulovat pohjasta kaikenmaailman öttiäsiä tai ruoan murusia päivät pitkät. Kun pohja on tarpeeksi hienoa hiekkaa, niin piikkisilmän suu ohjaa ruoaksi kelpaavan masuun ja ylimääräinen sinkoutuu kiduksista mäelle.

Muuta:

Kiilapiikkisilmän erottaa piikkisilmästä siitä, että on pienemmän kokoinen ja tummat laikut selässä eivät ulotu kylkiviivaa alemmas.

Linkkejä: