Kynäkala
Tieteellinen nimi:
Nannostomus eques
(Nannobrycon eques)
Lajin löytäjä:
Löytövuosi:
Levinneisyysalue:
Vesi:
Lämpötila:
pH:
dH:
Koko (cm):
Käytös:
Akvaarion koko:
Hoito:
Kynäkalat ovat rauhallisia parvikaloja, melkeinpä flegmaattisia. Kun vaara ei näytä uhkaavan, ne uiskentelevat kuka missäkin. Sitten jos maailma tuntuu pelottavalta, ne ovat tiiviissä parvessa nokka 45 asteen kulmassa kohti pintaa aivan pinnan tuntumassa.
Kynäkalat eivät suurta akvaariota kaipaa, sillä ne eivät
ole vilkkaita uimareita eivätkä perusta reviireitä. Pohja
saisi olla tumma, vesi tummaa ja vielä kattona pintakasveja. Muutenkin
akvaariossa saisi olla paljon tiheikköjä. Ne tuovat aroille
sinteille turvaa. Veden pitää olla puhdasta, vaikka eivät
ne näytä olevan ollenkaan herkkiä nitraatille, vaikka Baench
Atlaksessaan niin varoittelee.
Lisääntyminen:
En ole vielä todistanut kyseistä tapahtumaa kynäkaloilta, mutta pientä meininkiä akvaariossa on ollut. Koiraan erottaa naaraasta sutjakamman vartalon ja vatsaevissä ja peräevässä olevasta vaaleansinisestä tuikusta. Kuvassa se ei nyt näy, mutta evien kärjessä on pieni vaaleansinisenä hohtava laikku.
Kovasti koiraat yrittävät ajaa pulleita naaraita pintakasvien lähettyville ja toisaalta toisia koiraita pois sieltä, joten kalat ilmeisesti kutevat pintakasvien joukkoon.
Veden pitäisi olla pehmeää ja pH noin 6 astetta. Silloin kaloja voisi alkaa kudetuttamaan. Tietysti kalat pitää syöttää paksuun kuntoon ensin elävällä ruoalla. Kaloja kannattaa kudettaa erillisessä akvaariossa, sillä mäti korjataan muuten parempiin suihin alta aikayksikön.
Ruokinta:
Kynäkaloilla on pieni suu, mutta ahne mieli. Ne taatusti yrittävät syödä ihan mitä vaan akvaarioon laitetaan, mutta menestyksellisempää niiden ruokkiminen on alle 1 mm halkaisijaltaan olevalla sapuskalla. Kynäkalat ovat hulluina artemian toukkiin. Arvaan että elävät pienet hyttysen toukat aiheuttaisivat melkoista hulinaa kynäkalojen piirissä.
Muuta: