ruusutetra
Tieteellinen nimi:
Lajin löytäjä:
Löytövuosi:
Levinneisyysalue:
Vesi:
Lämpötila:
pH:
dH:
Koko (cm):
Käytös:
Akvaarion koko:
Hoito:
Ruusutetrat vaikuttavat lyhyen kokemukseni mukaan hauskoilta, helpoilta ja erityisen vilkkailta tetroilta. Ne tykkäävät temmeltää kasvipuskien vieressä avoimessa vedessä. Kauhean kovasta virtauksesta ne eivät varmaan pidä, mutta sellainen normaali puhuri ei haittaa yhtään.
Kovin pieneen akvaarioon en laittaisi ruusutetroja, koska niillä on tapana syöksähdellä hurjalla nopeudella toistensa perään. Varsinkin koiraat uhittelevat toisilleen jatkuvasti, mutta olen nähnyt myös naarailla halkinaisia eviä, jotka väistämättä ovat tuloksena tuollaisesta mesoamisesta.
Lisääntyminen:
Sukupuolet on helppo erottaa jo nuoristakin kaloista. Koiraalla on pidempi selkäevä ja naaraalla on selkäevän päässä valkoinen täplä.
(Kuvassa koiras)
Lajin pitäisi olla kohtuullisen helppo kudetettava. Itse en ole päässyt vielä kokeilemaan ruusutetrojeni kudetusta, sillä ne ovat vielä aika nuoria (kirjoitettu 3.5.2006).
Kutuakvaarioon kannattaa valita pullea naaras ja innokas koiras. Sopiva lämpötila on n. 25-56 astetta. Veden pitäisi olla hyvin pehmeää ja pH noin 6. Kalat kutevat hienolehtisten kasvien tiheikköön. Poikaset kuoriutuvat vuorokaudessa ja lähtevät uimaan 5 päivän kuluttua, jolloin niille kelpaa esim. mikromadot.
Ruokinta:
Ruusutetralla on tetramaiset ruokailutavat. Eli kaikki kelpaa mikä suuhun sopii ja se mikä ei sovi, yritetään sinne tunkea väkisin.
Hiutaleet ja pienet tai keskikokoiset ruokarakeet ovat varma valinta.
Muuta:
Ruusutetra on ollut vasta vähän aikaa oma lajinsa. Se oli pitkään korutetran (Hyphessobryon bentosi) alalaji. Näiden kahden lajin kuvat ovat netissä pitkälti hyvin sekaisin. Ruusutetran erottaa kuitenkin korutetrasta helposti. Ruusutetralla on peräeväensä ja vatsaeviensä kärjessä valkoinen täplä.
Linkkejä:
Akvaristi-lehti 1/2006