Lehtikala
     
 
 

 

 

     
 
15.6.2004

Ihan tarkkaa päivää ei ole kun Sunny ja TaoTao kutivat. En tiedä mikä siinä oikein oli, kun yleensä vanhemmat vahtivat oikein nätisti mätiä. Toinen leyhytteli rintaevillä mädille raikasta vettä ja toinen piti muut kalat loitolla. Tällä kertaa kävikin niin, että jos Sunny ei jatkuvasti lehytyelly mätiä, niin TaoTao pisti sitä turpaan. Päätin poistaa niiltä tappelun syyn. Napsaisin saksilla miekkakasvin lehden irti ja laitoin sen pieneen 6-litriaseen muovikippoon. Muovikippo sai kellua pääakvaariossa niin vesi pysyi siellä tasaisen lämpöisenä. Vähän lisäsin metyleenisineä ettei mäti homehdu ja laitoin ilmapumpun pulputtelemaan jotta vesi kiertäisi.

 

 

 
 
 

Poikaset kuoriutuivat ja juhannusaattona ajelin mökiltä laittamaan niille ensimmäisen aterian. Mikromatoja oli.

     
 
2.7.2004

Poikaset saivat kasvaa vielä muovikipossaan. Hankin pienen akvaarion niille, missä saavat kasvaa sen verran että eivät tule syödyksi.

Ruoaksi pikkuisille meni parin ekan päivän jälkeen jo helposti artemian toukat.

 

6-litrainen akvaario näyttää jättimäiseltä, jos asukkaat ovat kukin n. ½ cm pitkiä.

 
 
20.7.2004

Siirsin poikaset 40-litraiseen noin 3-viikkoisina.

Poikaset saivat vähitellen oppia syömään kuivaruokaa, sillä artemia ja mikromadot eivät tällaiselle katraalle riitä...tai siis niitä saa viljellä ihan järjettömiä määriä.

Seran O-nipsit olivatkin mainio ruoka. Ne ovat hienojakoisia, mutta eivät mene heti mössöksi. Aika söpön näköisiä olivat lehtikalan poikaset kun kaikki innolla tunkivat lasiin liimatun napin kimppuun. Ihan kuin pieniä porsaita (vertaus ei ole kovin kaukaa haettu).

 

40-litrainenkin akvaario näyttää jättisuurelta, kun asukkaat ovat n. 1 cm pituisia.

 
 
13.10.2004

Kesältä ei ole juuri raportoitavaa. Annoin poikasille ruokaa ja ne kasvoivat. Vaihdoin niille vettä ja ne olivat tyytyväisiä. Yksikään ei menehtynyt.

Elokuun lopussa poikaset pääsivät muuttamaan 310-litraiseen, kun sinne oli vähän "järjestynyt" lisää tilaa.

Lokakuussa alkoi jo näyttää siltä, että tämäkään akvaario ei niille riitä. Vettä sai olla vaihtamassa yhtenään. Nitraatti nousee nopeasti, koska syöjiä on paljon, pitää laittaa paljon ruokaa, tulee sitten paljon jätettäkin.

 

 

 
 
2.11.2004

Ensimmäinen myynti-ilmoitus. Poikaset ovat sellaisia euron kokoisia otuksia ja niitä on paljon!

 

 

 
 
27.11.2004

Tällaisen määrän myynti ei onnistunutkaan sitten ihan niin vaan. Tulikohan niitä myytyä sitten jotain alle 10 kpl. No, paikallinen otti ylimääräiset sinne. Niitä oli sitten 35 kpl.

Itselleni jätin neljä komeinta. 2 vähän pienempää ja 2 isompaa.

 

Pterophyllum scalare

 

 
 
10.12.2004
Tässä kuvat poikasista, jotka jäivät meille. Paitsi yhdestä joka ei suostunut kuvattavaksi.  

Alex

Bella

Josie

 

 
 
10.1.2005
Tokihan lapsukaisista pitää olla kuvia näytillä. Tässä tilanne tänään.  

Alex

Pterophyllum scalare

Moses

Ja kaikki neljä samassa kuvassa; Moses, Bella, Alex ja Josie

 

 
 
14.02.2005
Taas kuvia meidän lapsista.  

Josie, alias teletappi (katso sen selkäevän päätä)

Alex. Sitä on vähän väännetty Mosesin kanssa, koska huulet on ruvella.

Bella.

Pterophyllum scalare

Moses on oikean takanurkan valtias. Se yrittää vikitellä Josieta, mutta Josiea ei vielä kiinnosta mokomat toiminnot.

 

 
 
21.02.2005

Voi Moses parkaa. Se on niin sitkeästi yrittänyt vikitellä Josiea, mutta nyt Alex saikin sen "elämän naisen". Moses on silminnähden ärsyyntynyt ja äristelee jopa Bellalle. Pieni Bella on ollut Mosesille aiemmin pelkkää ilmaa, mutta nyt tarvitaan näemmä jokin syntipukki kaikelle maailman pahalle.

 

 

Alex ja Josie kutevat.

 

 
 
10.04.2005

Jaahas, nyt täytyy tunnustaa, että poikaset eivät enää ole poikasia. Alex ja Josie ovat kuteneet jo muutaman kerran ja nyt tämän viimeisen kudun ovat ottaneet ihan vakavissaan.

Koko muu akvaarion asujaimisto on ajettu toiseen päätyyn. Erikoiskulkulupa on myönnetty monnisille ja noitamonneille. Kaikki muut kalat käännytetään jyrkästi akvaarion keskituen kohdalla menevällä rajalinjalla.

Poikasia on paapottu kuono kiinni mädissä ja kun kuoriutuivat, niitä on roudattu lehdeltä toiselle.

Harmi vaan, että poikasilla ei ole juuri mahdollisuuksia selvitä seura-akvaariossa jossa on kaksi ahnetta tetraparvea ja kaiken kukkuraksi kaksi muutakin kirjoahvenpariskuntaa.

Poikaset lähtivät tänään uimaan. Todennäköistä on, että viikon kuluttua viimeinenkin on ajautunut tetran suuhun, vaikka Josie ja Alex kuinka niitä yrittävät kanniskella akvan oikeaan päätyyn.

 

Poikasia on vielä n. 200 kpl

Josie kerää poikasia suuhunsa, jotta voisi viedä ne parempaan turvaan tetrojen suilta.

Alexin vuoro.

 
 
 
       
 
 
       
 
 
       
 
 
       
 
 
       
 
 
       
 
 
Takaisin