PunaMakkarakala

Tieteellinen nimi:

Badis ruber

Lajin löytäjä:

Schreitmüller

Löytövuosi:

1923

Levinneisyysalue:

Mekong, Salween ja Irrawaddy vesistöt

Vesi:

Hitaasti virtaava

Lämpötila:

23-27

pH:

6-8

dH:

5-19

Koko (cm):

5

Käytös:

Rauhallinen pienen reviirin hallitsija

Akvaarion koko:

70 pariskunnalle

Hoito:

Punamakkarakalan seuralaiset pitää valita tarkoin. Laji on todella rauhallinen. Punamakkarakala kuluttaa päivänsä tuijottelemalla lajitovereitaan jonkin pusikon siimeksestä. Tuijotuskisan hävinnyt syöksähtää vaan äkisti vieläkin syvemmälle pusikoihin, mutta kohta on taas uusi kisa pystyssä.

Seuralaiset eivät saa häiritä makkaroiden arkitoimia. Ainakin kääpiöpallokalat sopivat niiden seuraan mitä mainioimmin. Aiemmin makkaramaassa oli kirsikkabarbeja, mutta ne olivat ruoka-aikaan vähän liian vikkelää seuraa nakeille joiden pitää saada tuijottaa vähän aikaa lounastaan ennen kuin sen voi syödä. Kai sen tietää kuinka ahneiden rohmukirsikoiden seurassa sille tuijotettavalle lounaalle käy.

Samassa akvaariossa voi pitää useammankin koiraan. Kalat eivät tappele, tai no, jos sen akvaarion toisesta päästä toiseen päähän tapahtuvan tuijottelun voi laskea taisteluksi...

Kovemmasta virtauksesta ei näytä olevan punamakkarakaloille juuri haittaa, mutta silloin ne viettävät päivänsä mieluummin jossain vähän syrjemmällä, missä ei virtaa niin kovasti. Hitaammin virratessa makkarat ovat enemmän näkösällä.

Lisääntyminen:

Punamakkarakalat kutevat luolaan.

Koiras ahdistaa naaraan luolaan kutemaan. Silloin niiden värit ovat todella loistokkaat. Melkein mustalla pohjalla loistelee sinisiä ja punaisia suomuja. Selkäevän reunassa oleva valkoinen raita loistaa majakan lailla.

Muusta ei punamakkarakalojen kutua juuri huomaa, kuin siitä, että koirasta ei näy pariin viikkoon. Se vahtii luolassa poikasia. Kunhan poikaset ovat tarpeeksi suuria, ne lähtevät luolasta ja piilottelevat jossain sammalen seassa sillä nyt ne ovat vanhemmilleen elävää riistaa.

Ruokinta:

Kääpiöpallokalat sopivat sillä mainiosti punamakkarakalojen seuralaisiksi, että ne ovat aivan yhtä ronkeleita ruoan suhteen. Sapuska saisi olla mieluiten surviaisen toukkia. Hätätapauksessa voivat maistaa jotain muutakin akvaarioon laitettua. Räkmiksillä saattaisivat elää, mutta kuivamuona ei maistu niin hyvin että hengissä pysyisivät.

Muuta:

Laji oli aiemmin pelkästään Badis badis tai Badis badis burmanicus, mutta nyt se on saanut ihan oman nimen, Badis ruber.

Linkkejä: