Makkarakalalaji

23.01.2005

Siirsin makkarakalanaaraan ja -koiraan makkarin akvaarioon.

Tässä on vähän juttua projektista.

Tarkoitus olisi kokeilla makkarakalojen kudettamista valvotuissa olosuhteissa. Makkaraiset ovat kyllä kuteneet monestikin 98-litraisessa, mutta poikasilla on siellä aika huonot mahdollisuuden vanheta muutamaa päivää kauempaa.

Projektissa on aika karut olosuhteet vielä kun kasvit ovat vasta pikkuisia. Laitoin kiviröykkiön altaaseen ja kantojen alle kookoksen palan innostamaan makkarakaloja.

25.01.2005

No just. Jotain ainakin tapahtuu. Herra Pouttu on muuttunut mustaksi ja vallannut kantojen alustan. Sieltä sen nokinen naama näkyy aina ajoittain. Välillä koiras tekee huiman syöksyn naaraan kimppuun. Tiedä sitten jos se kuvittelee rouvansa pitävän tuollaisista macho-otteista.

Rouva Pouttu on kovin hailakan värinen, mutta enpä usko että se oikein tosissaan aikoo pihdata. Se nimittäin ui aika usein näyttäytymään koiraan luolan edustalle...jota tietysti seuraa spurtti akvaarion ympäri. Naaras viilettää edellä harhautellen ja koiras päättömästi perässä.

Harmi kun tuli asetettua se kookos niin että sen alle on hankala katsoa. Enää sitä ei kannata kääntää, ettei kaloilta mene fiilikset.

26.01.2005

Ketään ei näy missään. Katson taskulampulla kookoksen kuoren alle. Koiras on siellä, se ei liiku minnekään. Tuijottaa vaan takaisin epäluuloisena. Se on edelleen aivan tumma. Ovatkohan ne nyt kuteneet?

Naarasta ei näy missään. Laitoin niille pienen palan pakastesurviaista. Koiras ei kyllä nyt syö ollenkaan, jos ne ovat nimittäin kuteneet, mutta naaraan pitäisi tulla paikalle. Rouva Pouttu on kyllä aina kärppänä paikalla kun on sapuska pöydässä, tai siis altaassa. Nyt sitä ei näy eikä kuulu.

Ahaa, se piilottelee kiven kolossa. Syöksähti sieltä äkkiä surviaisen perään ja sitten pikapikaa takaisin. Koiras on ollut siis hurjana ja naaras ei uskaltaudu siksi esille.

31.01.2005

Sama peli jatkuu vieläkin. Koiras on kookoksensa alla aivan tummana. Naaras hiippailee kivikossa ja jos se menee koiraan kookoksen lähelle, syöksyy kuoren alta heti raivoisa koiras. Sitten kalat syöksyvät hetken salamana akvaariota ympäri, kunnes naaras löytää piilon. Koiras palaa kilttinä poikana takaisin kookoksensa alle.

02.01.2005

Ei muutosta.

Makkaramies on tumma ja äreä. Makkaramamma luikkii nurkissa.

06.02.2005

Jaa, lasketaankohan se muutokseksi, että makkaramies on ehkä vieläkin tummempi ja vihaisempi. Makkaramamma liikkuu kuten ennenkin.

Olisikohan koiras nyt kuitenkin poikasvahdissa? Lisäsin Renaan Sharkin filtterin ja se on nyt niin edessä, että edes taskulampulla ei pysty katsomaan kookoksen alle.

07.02.2005

Poistin mamin akvaariosta. Ei siitä tule mitään että sitä jatkuvasti höykytetään. Ehkä kalat ovatkin jo kuteneet ja koiras vaan puolustaa pesää.

10.02.2005

Olettamus osoittautui oikeaksi. Näin tänään makkaramiehen kannon kolossa. Siellä se lötkötteli kaikessa rauhassa, eikä suinkaan yksin. Lähistöllä kirmasi innokkaasi jokin pieni tyyppi. Mikään muu se ei voi olla kuin makkarakalan poikanen. Hubaa!

Poikasen on pakko olla ainakin viikon ikäinen, sillä se ui oikein ketterästi. Tiedä sitten kuinka nopeasti mäti kuoriutuu ja kuinka kauan ruskuaispussi kestää. Tällä kaverilla ei ollut enää ruskuaispussista tietoakaan.

Vaikka makkaramies ei esittänyt minkäänlaista mielenkiintoa poikasta kohtaan, hoiva- eikä välipalamielessä, poistin sen akvaariosta välittömästi. Mikromatoja laitoin akvaarioon niin paljon että riittää isommallekin poikueelle. Saas nähdä kuinka paljon niitä siellä oikein on. Nyt ei tietenkään näy enää yhtäkään.

14.02.2005

Hetkinen! Akvaariossa on ainakin kahden kokoisia makkarakalan poikasia. Isommat ovat sen kokoisia, kuin taistelukalat n. 2 viikon ikäisenä ja pienemmät sen kokoisia kuin taistelukalat n. 6 päivän ikäisenä.

Makkarakalojen on täytynyt kutea ensimmäisen kerran silloin, kun kuurupiilo alkoi eli 26.1.2005.

Koiras on sitten vahtinut kutua ainakin viikon, jonka jälkeen kalat ovat kuteneet uudestaan. En ole sitten huomannut yhtään mitään. No, se oli sitten makkaramiehen mustuus joka kertoi että jälkikasvua on tulossa ja se että se käyttäytyi naarasta kohtaan hyvin kiukkuisesti.

Juhuu! Vanhempi poikanen erottuu juuri ja juuri kuvassa.

22.02.2005

28.02.2005

Helpompaa kuin heinän teko. Makkaraisia on helppo kasvattaa. Pari kertaa päivässä artemiaa ja välillä kokeeksi pakasteruokaa, josko ne kohta voisivat vaikka siirtyä kokonaan siihen.

Isommat poikaset ovat nyt noin 10 mm pituisia. Pienemmän noin puolet lyhyempiä ja ohuempia. Isommat eivät onneksi mitenkään hätyytä pienempiä. Sen kyllä huomaa jo kuinka pieni makkara alkaa jo kehittää ominaisia luonteen piirteitä. Sitä tuijotetaan lajitoveria syvälle silmiin ja kokeilla kummalla menee ensin pokka ja säntää pakoon.

Aiemmin poikaset uivat vain pohjalla kasvien varjossa. Nyt sitä ollaan jo paljon, paljon rohkeampia, eikä akvaariossa ole enää paikkaa minne ei uskaltaisi nenäänsä tunkea.

14.03.2005

Siperialta tuli takkiin ja pahasti. Yritin vierottaa poikasia artemiasta ja siirryin tarjoamaan niille muussattua pakastetorvimatoa ja punaista planktonia (en tiedä mitä se on, mutta sopivan pientä mössöä). Isoimmat poikaset vähän näykkivät, mutta eivät ne sitä suostu syömään. Oli pakko siirtyä takaisin mikromatoihin, kun näytti jo siltä että makkaraisia ei enää ole.

Toisaalta akvaarion kasvillisuus on venähtänyt melkoisesti. En tiedä, kuinka paljon Siperia-opettaa-syömään-pakasteita-kokeilu verotti poikasia. Makkaraisilla on muutenkin tapana mökiä jossain kasvien seassa ja kivien kolossa, joten on vähän hankala sanoa, onko siellä vielä enemmän (ja kuinka paljon enemmän) kuin n. 10 poikasta jotka olen kerralla laskenut.

Pikkumakkaraiset uhittavat toisilleen, kuten kunnon makkarakalan kuuluukin.