Kynäkala
26.02.05
Olin siirtänyt nuolimonnit pikkuiseen 22-litraiseen, josko mokomat vaikka kutisivat. Mieleni tekisi lisää monneja, mutta kaupassa ovat olleet vähän huonon oloisia. Siispä nuolimonnitehdas pystyyn!
Vaihdoin samalla 310-litraiseen vettä kun monnit oli kalastettu pois ja käänsin lämmitintä vähän isommalle. Ei tarvitse olla ihan niin viileää nyt kun nuolimonnit ovat pienessä, mutta niin tunnelmallisessa, kipossaan.
Veden vaihto ja lämpötilan nousu sai sitten kynäkalojen hormonit hyrräämään. En aluksi tajunnut mitään. Odottelin, että Teemu ja Tita tulisivat hakemaan pH-miinusta ja Vetyperoksidia. Siinä oli aikaa kyttäillä kaloja vähän tarkemmin.
Kynäkalat ovat melkoisen fleguja verrattuna oikeastaan mihin tahansa muihin kaloihin. Pääsääntöisesti ne vaan jöllöttävät paikallaan. Siihen verrattuna kutusessiot olivat melkoista sähellystä. Nosmaaliin verrattuna taas kalat uivat leppoisasti ja välillä pysähdellen vaakasuorien lehtien tienoilla. Punanuottaruoho oli suosikki, mutta konnanputki ja miekkakasvien lehdetkin kelpasivat. Siitten kuin yhteisestä päätöksestä uivat lehden alle. Naaras kääntyi joko selälleen tai kyljelleen, riippuen lehden asennosta ja liimasi siihen munan tai pari. Koiras pysyi koko ajan naaraan selässä tai kyljessä ja hedelmöitti sitten mädin.
En mitannut sitten akvaarion vesiarvoja. GH-testi on melkein lopussa ja nitriitti loppui jo. No, eipä ne vesiarvot v armaan mihinkään ole muuttuneet. Sitä samaa, sitä samaa. Eli pH 6,5-6,8, GH 6-7, KH 2-4, NO3 5-15, NO2 0 ja T nyt poikkeuksellisesti 26,5 (normaalisti 25 astetta).
Toisaalta kutu oli hieno nähdä, mutta toisaalta raivostuttaa. Olisi ollut hauska kasvattaa pikkuisia kynäkaloja. Poikasilla ei ole minkäänlaisia mahdollisuuksia selvitä pääakvaariossa. Lehtikalat, omat vanhemmat ja pikkukirsikkatetrat pitävät siitä varmasti huolen.
Siirsin kyllä pieneen muovikippoon, ainoa joka talosta löytyi, vähän niitä kasveja joihin oli kudettu. Hetken tarkkailtuani totesin, että ei muuten onnistu. Mäti on joko pudonnut akvaarion pohjalle tai syöty. Kasvit ovat ihan puhtaita mädistä.
Seuraava suunnitelma olikin sitten siirtää kuteva pari sinne
kippoon kasvien sekaan. Pariskunta ei näyttänyt kovin tyytyväiseltä
ratkaisuun, mutta olkoot siellä muutaman päivän. Ehkä
sitten yksiö näyttäisi jo vähän kotoisammalta.
Erikoista kalojen käyttäytymisessä oli se, että koiras roikkui koko ajan naaraan niskassa. Tällaisia pariskuntia oli parhaimmillaan 4 yhtä aikaa. Kukin oman puskansa ympärillä.
Naaras on päällimmäisenä asettamassa mätiä lehden alle. Koiras väristelee vieressä, hedelmöittää mätiä.
Myös leopardimiekkakasvin lehti kelpasi pariskunnalle.
Takaisin